Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä
if (/MSIE \d|Trident.*rv:/.test(navigator.userAgent))
document.write('
window.FBPublication = window.FBPublication || {};
var FBInit = window.FBPublication.Initial = window.FBPublication.Initial || {};
FBInit.BASIC_FIRST_PAGE = "1";
FBInit.DYNAMIC_FOLDER = "files/assets/";
FBInit.STATIC_FOLDER = "files/html/";
FBInit.HTML_INDEX_FILE_NAME = "index.html";
FBInit.analytics = {"user":[{"id":"UA-206772310-1"}], "our":[], "isAnonymized": true, "title": "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä"};
FBInit.Versions = ["html", "mobile", "mobile-old"];
FBInit.BGCOLOR = "#AFC27A";
FBInit.TITLE = "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä";
FBInit.textColor = "#202416";
FBInit.GUID = "8971a8e8ea3313e29730107d3a2d3f57";
FBInit.PRELOADER = {
backgroundColor: "#AFC27A",
titleColor: "#202416",
titleText: "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä",
logoLink: {
image: "skins/current/images/hassin-suku-kuva.jpeg"
},
};
FBInit.CURRENT_PAGE = "1";
window.FBInit = FBInit;
body{
background-color: #AFC27A;
}
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä
Jämsän Hassinkylän historiaa Antti Hassi 2019 Antti Hassi 60-vuotiaana Antin klrJoittamat sukukirjat : Emil Hassin jälkeläisten kuvakansio (päivitetty Em ilin syntymän 130-vuotispäivänä 5.8.2009) Isäni Emil Hassi (toinen täydennetty painos 2013) Äitini Tuplakusiinien suku Kuvia ja tari noita Riispyyn No rrgå rdin ja Uudentalon tuplakusiinien suvusta 700 vuoden ajalta (neljäs tarkistettu painos 2015)
2 SISÄLLYS 3 LUl<IJAtle Lukijalle Ritvaltll 4 HASSI-N IMESTÄ 6 ARVAJAN, HASSIN JA PUUKKOISTEN KYLI EN VARHAISHISTORIAA Mllt.'J suunria lta Jämsä on asutettu? Kartta Suomen,vakinaisesta asutuksesta vuonn,a 1150 Turkiskauppias Pekka Vemikanpoika Hassi Vuonna 1539 Kustaa Vaasan maa kirjassa Maanomistuk,en historia lyhyesti muinaisuudesta erii kauden loppuun 1550, ja lsoja,koon 1757 Oletuksia Arvaj a-Hassinkylän perustamisajasta ja pe~ustajista Hassinkylän varhaishistoria n selvittämiseksi on kysyttävä: Millainen oli Sä,kkijärven päiv-äkunta? Mitä vuonna 1782 tehty kartta kertoo? Edellä sanotusta voi tehdä seuraavat päätelmät Hassinkylän rajat vuodesta 1539 vuoteen 1752 saakka 18 SUVUN JUUR ILLA SÄÄKSMÄELLÄ JA SASTAMALASSA 21 KOKEMÄENJOEN ALUEEN ASUTUS n'RVÄÄN EKON KYLÄN KOHDALTA 1834 KOKEMÄENJOAEN LAAKSON VANHAT KAUPPAPAIKAT HASSALA JA TEUÄ 22 RAUTAKAUDELTA KESKIAIKAAN 25 POH.1O1$-EU:R;OOPPA lA Vlll(INl(IEN RETKET NOIN VUONNA 1000 26 r-.lOVGOROOIN RUHTINASKUNTA 1237 29 KIRKKOTPIITEEN AARRE 30 ERÄKAUDEN LOPUSTA UUDENKAUPUNGIN RAUHAAN [1721) ERÄKAUOEN PÄÄTTYMINEN HASSIN SUVULLE ERÄKAUDEN LOPPUMINEN MERKITSI ELINKEINON VAIHTOA JA KÖYHTYMISTÄ 31 SUOMEN HISTORIAN HIRVITTÄVIN AIKA ALKOI NUIJASODASlAJA KES.ll 150 VUOTTA NuiJamie-het Sipi j.i Prusi Hassi j a muita sot.ian osallistunei ta Nuijasodan loppuselvittely Kuinka kn.1un1,1 ,ryösti Jämsän vanhiirnrnat talot 1600-luku oli yhtämittai~ta sota- ja katovuosien aikaa. 38 Isoviha (1713-1721) o1i Jämsässäk1n hirmuinen ja Nuijasotaakin pahempi kauhun aika 40 ISONVIHAN PÄÄTTYMINEN JA MAIRIA VIJÄLÄN TULO HASSIN1EMÅJNNÄKSI 42 HASSIN P,Efl.lYTVMINEN 43 1600-tu:VUN RÄLSSIOMISTKSET Hassin rälssHsärinistä 44 1-iASSIN SUKU SAKSALAISl,STA KALP-KAUPPIAISTA KESl<ISUOMALAISEt<SI TALON?OIKAlSSUVUKSI 45 KUVAUKSIA JA KERTOMUKSIA HASSIN TALOSTA, HASSI N KYLÄSTÄ JA KESKI-PÄUÄNTl:EN RANNOILTA 45 PÄIJÄNTEEN SAAREEN KARKOITETTU •~UN INKAAN RAKASTAJATAR" 47 TAISTE LU PÄIJÄNTEEN RANNOISTA 48 HASSIN TALON VANHOJIA SUKUJUUR IA 49 KAPI NAVUOSI 1918 JÄMSÄSSÄ Kauhvri aika Hassinkylätlä 50 1-iASSINKOSK~N MYLLYT 52 HASSINKYLÄN TALOT: HAKUU, HINTTA, LATONEN, TORIKKELI JA NOROLA 54 HASSIN KANSAl<,OULU 55 Antti Ha~si v. 2002: EMIL HASSIN ISÄNNYVOEN AIKAISISTA TOIMISTA 57 JÄMSÄNKOMIIT, KORPLAHEN KORUT JA KUN MÄNNÄÄN KUHMOISHN1, TIJlLAAN IHMISIIN 60 EERO HASSIN KIR.IAAMIA ANTTI OTTELIIN IN KERTOMUKSIA NOROLASTA Norolari Ru u~u Pö,sön kapteeni Salomon Haggren (1861-1941) Valfrid lehto alias Volpi Leuto Matami ja Mimmi Paksu Joonas Antti Otte'lin 66 LUffiELO J1ÄMSÄN :HASSIN TALON ISÄNN ISTÄ
LUKUALLE Akateemikko Ku staa Vilkunan pojanpoika Ja nne Vilkuna, arkeologi, museologia n professori ja Suomen Kotiseutuliiton puheenjohta ja on sanonut: "Jokaiselle,. joka tajuaa ympäristönsä todellisuuden ja pää,see sopusointuun sen kanssa, t ulee kyky v.apautua hetkellisyydestä ja omaksu11 pitempi a,ik11m1tta, johon sisä ltyvät menneisyys, nytyisyys ja tu levaisuus." Tåssä kirjassa kuvataa n jämsäläisen Hassin suvun varhaisvaiheita ja kohtaloita kytkettyinä Suomen historiaa n. Kuolinvuoteel laan isä ni Emi l Ha ssi antoi vuonna, 1935 vanhemm11lle velje lleni Arvo ll'e kaksi tehtävää: a) kirjoittaa kyl än historia ja b) huolehtia koko ikänsä taloa pa lvelleen luottotyömiehen Otto Ka ifas Aa ltosen vanhuudesta. Sukupe rinteitä kunnioitt11va Arvo suoritti molemmat tehtävät . Kyl ähistori11n keruuta jatkoivat hänen poika nsa Eero Ha.ssi, tyttärensä Marja Naar11järvi ja tyttärentyttärensä Henna Ojala. Osaksi hei dän ansiotaan on Kimmo Jokisen toimittama Hassin kyläkirJa, joka ilmestyi vuonna 2011 . Kahta wotta myöhemmin 2013 Puukkoisten kyläyhdistys kustan.si professo ri likka Savijårven kirjolttaman kirjan 'Puukkoinen, kYlå Isojärven koskireitillä'. li kka Savijärven s uk!ulaisen Eero Hassin haaveena 0111 klrja, jossa näiden kahden naa purikylän ja Suome n historiaa o li si, seurattu rinnakkain. Ki rja jäi kuitenki n toteutumatta, ja, sen vuoksi olen ta llentanut tähä,n 'kirjaa n joitakin veljeni Arvon ja veljenpoikani Eeron tekstej ·. Tekstin tärkeimmät lähteet ovat: KJ )alkanen, 'Pohjois-Hämeen eräma iden asutus' 1892, Eino Jutikkala, 'Sääksmäen pitäjän histo~ia' 1934 ja 'Suomen ta lonpoika kautt·a aikojen' 1946; Suur-Jämsän historia 1 osa 1947; Våinö Voionmaa, 'Hämäläinen_erä kausi' 1948; Seppo Suvanto, 'Satakunnan histo ria 11 1 1973' ja netissä julkaistu 'Satakunnan henkilötiedosto 1303-1S71', likka Savijä rvi, 'Puukkoiste n kylä kirja' 2013; Tommy Koukka, 'Koukan s uku' 1994 ja CD-levy 'Sukupuuni' sekä nettisivut, jotka kertov11t Sääksmäen historiasta, i avast -suvusta ja La histen kartanosta sekä SAY Suomen asutuksen yleisluettelo (Arkisto la itos www.narc.fi). Lukijall'e iRitvalta Setäni Antti Hassi (28.12.1931- 23.1.2019 ) oli monen vuoden ajan koonnut useista lä hteistä tietoja Ha ssinkylän ja Hassin talon va rhaisesta historiasta ja kirjoittanut niiden !Perustee lla tä.tä kirjaa. Kun rupes i näyttämään ilmeiseltä, että työ jää Antilta kesk!e n, sa in tehtäväkse ni saattaa se n valm iiksi. Kirjan tärk!ein ja ajallisesti yhtenäisin osa Mariia Yij älää n asti on Antin jäljiltä . Siinä kuljetaa n pitkä matka Jämsän aslJ'ttamisen ajoista 1700-luvun lopulle. Sitten seuraa ko koelma Antin kirjoituksia ja tarinoita Ha ssinkylästä ja Hassi n talosta . fotkut tämän kirja jutuista, on julkaistu muissakin yhteyksissä. Antin jälkeen on vuorossa serkkuni Eero Hassi, joka on kirjannut ylös kertomuksia Norolast:a . Anttihan oli armoitettu tari nankertoja ja samaa täytyy sanoa Eerosta. Minun tehtäväkseni jäi liittää nämä lo1Ppuosan jutut ja kuvat Antin laati maa n kJrja luonnokseen hänen kanssaa.n k.\iymieni kes kustelujen !Perusteella . Kirjan Antti oli tehty IFOLOR formaattiin, ku ten aikaisemmatkin s ukukirjat. Säilytin formaatin, vaikka mietin muitakin vaihtoehtoja. Kirjan lopussa on kattava luettelo Hassin talon isännistä. Sen avull a on he lpompi pysyä mukana Antin vauhdissa ja Hassi n talon histori.a,n käänte issä. Tapasin Antin viimeisen kerran tammikuun puolivälissä 2019. Aivan kaik'kea en enää voinut häne ltä t arkistaa. Pahoittelen, jos siitä on aiheutunut virheitä. Tekstit ovat Antin kirjoittamia ja kuvat hä nen valitsemiaan. Olen lisä.nnyt vain 1Pa ri selventävää otsi kkoa ja muutaman kuva n, jotka Antti va rmaan olisi hyväksynyt. Inkoossa huhtikuussa 2020 Ritva Kytö 3
4 HASSt!-NIMESTÄ Historiankirjoi ttaja n johtolankoja ovat arkeologi set löydökset, kiel itiede ja s ukunimet, jotka syntyivät use in isä nnimen, asuinpaikan tai ammatin mukaan. 6.5. 2016 Suomessa oli 23 258 Ko rhosta, 22 916 Virtasta, 20 993 Mäkistä ja 20 877 Niemistä. Kaikki; neljä yl eisintä sukunimeä ovat nen- päätteisiä, joten ne lienevät al kuaa n savolaisia . Samana pä ivä nä 6.S.2016 Hassi oli sukun ime nä 209 s uomala isella . Heistä 45 oli isän i Em il Hassin jä lkeläisiä tai he idän puoliso itaan. Hassisia oli kymmenen kertaa enemmän eli 2042. Suomen kansa lai sista ulkoma illa, asui 12 Ha ssia ja 84 Hassista. Vanhassa sääty-yhteiskunnassa aatelisilla, papei ll a ja sotilailla oli sukunimet . Kaikki lkäs ityöläisetkin ottivat vähitelle11 vieraskielisen sukunimen . ltä0Suomen as ukka111a oli tava llisesti sukunimi, joka usei n määritteli my-ös asuintalon nimen . Sen sija an !Länsi-Suomessa tavalliseen rahvaaseen kuuluvat nimettii n kirkonkirjoissa aina sen mukaan, missä talossa sattui kulloinkin asumaa n. Sen vuoksi sama ll a Liisa lla tai Juholla saartoi olla kirkonkirjoissa useita er il aisia talonnimiä ikäänkuin sukuniminä . Jos oikea su~unim i oli, se otettiin usein pa ik;inni mestä. Jämsän kartoissa on Hassil an kylä ja siell ä Hassin talo. Pa ljon nimisotkua on aiheutunut sii tä, kun Kä hön renki Simo Ma rtinpoika joutui 1710 arme ij aan Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän komppa nia n Kä hön ja Hassin yhteisruotuun numero 90 ja muutti vaimoineen asumaan Hassilaan. Norja n tunturei lla uude nvuodenpäivänä 1719 lumeen hautautunut Simo Martinpoika kirjattiin Jukka Hyppölän mukaan karo liini Simo Hassiksi ilman, että oli mitään läheistä sukua hassilais ill e. Pä invastoinkin voi käydä el i sukunimestä tul ee paikannimi. Näin on käynyt Ko kemäellä Hassalan niemessä olevalle Hassa/an kartanolle, jonka ensimmäiset nimeltä tunnetut isä nnät ovat Hasse, Hassi j a Hassa nim is iä. Nykyään Hassa la ei ole s ukunimenä yhdelläkään mutta Hassila on 12:lla suoma lai se lla. Pohjois-Afrikassa on useita Ha ssi-nim is iä paikkoja, koska arabiankie lessä 'hass1• tarkoittaa kai keidasta . Alger iassa on isohko öljybupunki Hassi Messa ud keske ll ä Saharaa, jossa lämpötila on kesäisin yli 50 astetta . Arabiankielellä ei kuite nkaa n liene mitää n yhteyttä siihen, että Suomessakin on ympari maata use ita samannim isiä paikkoja, jotka ka ikki ovat kalaisten vesi,stöjen kuten Kokemäenjoen, Kem ijoen ja Vuoksen varrella, Ha iluodossa, Viipur in läänin Pyhäjä rvellä sekä Päijä nteen ra nnoilla Asikkalassa, Jämsässii ja Sysmäs.sä. Se vihjaa siihen, että ni mi on muinaissuomessa ta rko ittan ut jotakin kalastukseen viittaavaa. Kotimai.sten kielten tut,kimuskeskuksesta ei kuitenkaan löytynyt sa nalle 'hass1• mitään vanhaa merkitystä. Suur-Jämsän historia n I osassa onkin päätelty, että Hassi on a lun peirin paikannimi, joka on siirtynyt Jämsää n Päijä nnettä pit!kin Asikkalasta pä in. Jämsä,stä e i ni mittä in mainita vuoden 1539 e nsimmäi se:ssä maakirjassa, yhtää n Hassi-nimistä pa ikkaa eikä isä ntää. Maakirjan mukaan Arvajalla oli isä ntänä, Olavi Ha nnunpoika ja Asikkalan Vällä-Äiniön Hassi-nimis issä taloi,ssa Pekka Ha nnunpoika ja Tap.ini Hannunpoika nimiset isännät, jotka olivat kai Arvajan Olavi Hannunpojan veljiä . Hiljattain löydetyssä Sysmän papin Sigfridin 4.6.1597 pä ivätyssä kirjeessä, jonk.i hän lä hetti Padasjoen ve,rilöylyn johtajan Iivari Tavastin isä lle Arvid Henrikinpo ika Tavastille, mainitaan kuiten,ki n muuan "jömsi:ilöinen /urjus Hossi/on Brusius", joka o li ollut Sysmässä kiihottamassa ihmisiä Nuijasotaan (tarkemmin sivulla 32 ). Samainen Brusius o li vuoden 1539 maakirjassa ma,in itun Olavi Hannunpoika Ar11.ijan pojanpoika. Mi ksi häntä ei si is sanottu Arvajan vaan Hassil an Bn1siukseksi? Siksi, että Jämsän Hassi lassa näyttää tapahtuneen sama poikkeus yleisestä säännöstä kuin Kokemäen Ha ssa lassa, joka on saa nut nimensä asukl<:aiden s ukunimestä eikä päinva,stoin. Hasse ja Hassi t unnetaa n varhais ina sukuni minä pa its i Kokemäen Hassalan talossa myös er,puollll a maatamme van hoissa asutuskes kuksissa sekä Tallinnassa ja Visbyssä. Viron uskonpulldistus a lkoi 1523 Tallinnan Pyhän Ola\'ln kirkon, Saksassa syntyneen kappalaisen Z.ic;:harias Hassen evankelis ista s;iamoist.i .
Vanhoissa asiakirjoissa nimen kirjoitusasu va ihtelee. Suomesta ma ini ta an Oloff Hlasse 1441 Eurassa, 147i l.aurens Hassi Tyrvää,ssä, 1559 Ni ls Hlassij~Ha sse Kemiössä, l 4SS Olli Hassinen ja 147a Oleff Hassan Kaa kkois-Häme-essä Hollolan Tennilässä. 1550 mainitaan Påvel Hassi Jäaskessä, 1560 Hassen Winckell Class Viipurissa. Nimi on levinnyt myös Hailuotoon j a Kemijoki-varteen. 1571 Rauta lammill a Poual Hass inen maksoi hopeaveroa, 1600-luvulla Hassisia on Kokkolassa, Ka lajoe lla ja Kuopiossa . Samaan aikaan Pohjo1s-Karja lassa, Li perissä, Suistamolla, Tohmajärvellä ja Pä lkjärvella on merkitty kirjoihin nimen eri muunnoksia. Savossa ovat y leistyneet Ha,sso ja Hasu. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 101-102). Vii tasaarella oli 1S00-luvun puoliväli ssä 8 Alvaiärvi-nimistä erämaata, j oista i oli padasjokelaisten omistuksessa ja yksi miehenosa fämsä n Kauhkialan kylän Seppäsen ta lon isännän Heikki Olavinpoj an omistuksessa. Ko.ska Kuhmo isten pitäjä kuului silloin vielä Padasjokeen, ainakin yksi miehenosa oli Puukkoisten Pietari H!!!ikinpojan omistuksessa . Nykyisen Pihtiputaan pitäjäs.sä samaisen Alvaj ärven rannalla on nykyäänkin Hassifan talo, jossa o li vuosina 1560-l.597 isäntänä Jämsän Hassin ta losta kotoisin o llut Paavo Olavinpoika Hassinen, joka ma in itaan Rauta lammin hopeavero luertelossa ja joka luultavasti osti kyseisen Viitasaaren Alvajärven eräsijan Puukkoist en Pietari Heikinpoj:alta. Tuuloksen R,ukkoil assa on, Hassistenmäki , joka näyttää johdetun v;rnhast;i sukunimesW H.issinen . V.istineit.i ovat Kokemäen kY:lä nnimi Hassala sekä k;irj;ila iset kylännimet H;issinmäki Pyhä järvellä j a H;issinniemi Raivolassa. V;inhemmiss-a asiakirj aläht'eissä ei tosin m;iinit.a ketään Hauholla asunutta Hassista, mutta kun Hollolan käräjillä 1459 oli lautam iehenä Olli Hassinen, voidaa,n päätellä, etW Wmän nimen,kanta j ia oli jo keskiajalla pesiytynyt Hollolan seudulle. Satakunnan ja Hameen historiaa p!!rusteellisesti tutkinut Seppo Suvanto on todennut kes kiaj an lähteissä mainitun Tuuloksen lautam iehen Pau l Regnin (Reynj, Rainio) Rukkoilan asukkaaksi ja hänen liikanimensä Johtuva n saksa laisesta Re inhold- nimestä . Näyttää ilmeiseltä, että, Hauhon Rukko ilan kylä on keskiaja ll a o llut vahv.in saksala isva ikutuksen piirissä . (Hauhon, Luopioisten j a Tuuloksen historia 1, s.45:Z). Suomen ja koko Itämeren .ilueen kauppa o li sak.s.ilaisten h.insakauppiaiden ha lluss..i. Tallinn.i (:Rääveli), Riika ja Tartto (Dorpat) ha lli tsivat k;iuppaa Venä jän ka nssa eivät kä suoma laiset voineet käydä suoraa kauppaa Venäjän k.inssa . Hansa oli jak.iant unut venäläis~saksilaiseen, we,stfahlilaiispreussilaisee,n sekä liivllä is- gotl.intil;iiseen H;rnsa.in, jonk;;i pääkaupunki oli Riika. T;i llinna valvoi Raaseporin j;i Viipur in kauppaa j a T;imo Pihkovan ka uppaa. Matti Kuusen mukaan Kokemäen joen suu oli vuonna 300 j Kr. saksa laisten h;insakauppiaiden halllussa . Suur- Jämsän histori;ia kirjoittaessaan Suv;into ei kuitenkaan iluomannut yhd istää Hassi n talon syntyä saksa laisvaikut ukseen, koska talon asukkaiden sukunimeksi merkittiin a'luksi paikannimet lyfisevä ja Arvaja . Sukunimitutkijoiden mukaan Hassi tarko itti hessilä istä, koska Hessenin nimi latina!ksi on Hassia. Nimenka ntajan alkuperää ilmaisevasta nimityksestä de r Hessen 'hesseniläi nen' on mei lle omaksuttu monia muunnoksia, mm. Hassa, Hasse, Hassi, Hasso, Hesse, Hessl, j oista on vakiint,unut erilaisia sukunimiä, esim. Hasanen, Hassinen, Hasu Ja Häsä . 5
6 - \ J0"'>,1'-"' j, ll '/f ~ :} 0 Kuva l ARVAJAN. HASSIN JA PUUKKOISTEN KYLIEN VARHAIISHISTORIAA Vuoden 19:18 kartalla näkyvä Etelä -Jämsän alue oli kauan samaa ky,läyhteisöä, sillä Kuhmoisten pohjoisosa kuului Jämsääri Pihlajakoski -Ouninpohja- linj aa myöten ainakin vuoteen 1525 saakka . Seudun asukkaita yhdistivät lsojärveltä Päijänteeseen laskeva koskireitti, sama murre ja sukula,issuhteet. l;nsimmäisistä, siellä liikkuneista ihmisistä kertovat Säviänsa lmen kivikautinen asuiripa ikka ja Hassin yläkoskella oleva kivikasa, joka on ehkä, rautakautinen hauta ja sen läheltä löytynyt kivinen ko urutaltta, josta on kuva fämsän historian 1 osan sivu ll a 47, sekä nuijana käytetty reikäki~i, josta Osmo Hassi piti yhteiskoulua käydes.sään esitelmän. Kiven hän lainas i Harjulasta, j onne sen myös palautti. Seudun ensimm.;fäteri talojen paikat valittiin kalastukseen perustuen. Maanteiden puuttuessa tä rkeä oli etenkin vesitie Päijänteelle, jonka rantaviiva oli nykyistä korkeammalla. Hassinkosket olivat avainasemassa järvilornen pyynnin vuoksi, sillä Päijänteen piritaa laskettiin 1S0 om vielä 1830.luvulla ei kä sitä ennen ollut Arvajankoskea. Sen nykyinen Kaipolan tehtaan rakentama pato katkaisi jä rvilohen parhaan kutureitin ja tappoi Pä ijänteen arvokkaimman kala n sukupuuttoon. Arva ja oli ennen sama kuin arvaa ja eli arviomies, sillä kietentutki,ja likka, Savijärven mukaan suomen vanhassa kirjakielessä ei merkitty pitkää vokaali.i. Arvaaja oli pyyntiyhteisön päällikkö, joka päätti mm. .saaliinjaosta. Vasta, kuri erätalouden rinnalle tuli maanvi lje!lyä, syntyi pysyvää asutusta. Jämsän kalaisa ja viljava jokilaakso oli kuitenkin jo es irnistoria'llisella aja ll a, Sisä -Suomen pohjoisin valkina isesti asuttu pel1oaI1.1e. Jo pronssikaudelta noin vuodelt.i 2000 el<r., eli erinen sen jä!lhen tap.ihtun,utta ilm.iston kylmeriemistä, Jämsän Aholammilt.i on löydetty merkkejä vilj elystä. Auvil.in vierestä Ja.itilanjärvestii löydetty peltorukiin siitepöly on ajoitettu vuos ien 400-600 jKr. väli lle. Näyte kertoo, että jo tuolloin jokilaaksossa oli pieniä peltotill<kuj.i, joiden vi lj ely vaati kai ka rjat.iloon.i. Näin kertoo prof. Seppo Euranto kirj.issa Vororotista Ryöneihin, Porvoo 2000. Monet ,raot.ikautiset löydöt Puttol.ista sekä Jämsän ja Nytkymen joen varrelta kertov.it, että seudulla oll jo si lloin ma.inviljelyyn perustuvaa kiinteää asutust.i.
Miltä suun,naltaJämsä on asutettu? Maanviljelyl<ulttuuri levis i Suomeen Kokemäenjoeri vesistön kautta . Kun se laski mereen nykyisen l-larjava llan kaupungin kohdalla, jokisuuta halli t sivat saksalai.set t urkiskauppiaat, joil ta hämäläiset valtasivat sen prof. Matti Kuusen mukaan noin v. 300 jKr. Sen jä lkeeri peltovilje ly l·evisi etelää kohti Loimijokea pitk in Huittisten ja Loimaan seuduille ja itään päin Nokian virra ri kautta Vanajave-den ra nnoille ja sieltä y:li sadan kilomet rin hyppä,yksenä Jämsä n jokil aaksoon. Hämäläiset eteriivät aina Laatokalle asti. Vastaan sotineet novgorodilaiset antoivat hämä läisille nimen 'jtiämit'. Jämsän papit Jacob Malleen ja Kristoffer Florim.1s väittivät (S-J:11 historia I s. 96), että samaa sotaa käytiin myös Jämsäs.sä, mikä seli ttä isi yhteyden sanoille 'jäm, jöömi jo jömsä'. Matti Ku usen mukaan Savon he imo syntyi sii t;i_, ku n hämä lä,iset siirs ivät luomaa nsa Kalev.ila;;i k;irja,laisten säilytettäväksi . 1540-luvull a, jollo in Uusimaakin oli vielä aika asumatonta korpea, savolaiset alkoivat Kustaa Vaa.san yllyttäminä rynri iä kohti lä nttä, valtteinaan uusi viljelytekniikka eli koskemattomaari kuusimetsää n tehty huhtakas ki ja pensastava korpiruis, jota ei vilje lty pellossa. Mui ta Venäjältä Suomen kautta Ruots iin levinneitä viljelykulttu urin muotoja ovat länkiva ljaat, leivinu uni, tattari, riihi ja sauna. Jämsää nkin tuli savolais ia, Jotka, muuttivat seudu n murteen aika rumaksi sekamurteeksi. Ha ii'ala Hassi Hintta Huja la li'LPP§lä, Kaakko Kassaja Kimola ia Viiala ovat hämäläisiä nimiä . tliSSlLWl taas on Pilhtiputaa lle muuttaneen Paavo Ola,vinpoika Hassln Jälkeläisten savolaistunut sukunimi. Jämsän murretta ovat tutkineet Pu ukkoisten polka professor,J li kka Savijiirvl ja Arvaja n Tenhamista kotoisin o leva Kotlmalsten kielte n t utkimuskeskuk.sen tut kija Eeva Yli-Luukko. Kuva2 Kartta Suomen vakinaisesta asutuksesta vuonna 1150 kertoo, että 75% Suomesta on asutettu lännestä ja 25% idåstå. Geneettinen rajavyöhyke kulkee Suomenlahden pohjuk.ista Pohj.inlahden perukkaan suunnilleen Pähkiriäsaaren ra uhan raj.ia pitkin. J.ämsä n ensimmäisten ta lojen asukkaat kuuluivat lä nti seen ryhmään, s ill ·, pääosa seudun vanhimmista taloi.ta asutettiin Muinais-Sääksmäen Vanajaveden alueelta jo ennen vuotta 1150. Päi j:änteen ra nnoista Jämsä asutettiin ensimmä isenä. Se on pääteity nimiperinteestä ja siitä, ettei Jämsän jokilaakson kes kiaikaisesta peltorukiin vilje lystä ole merkkejä muun Päi jänteen aluee lta. Poiljois-Päijä nne kuului Pälkäneenja Sääksmäen eräma,ihin ja se asutettiin enne n Etelå-Päijännettä . Sisä-Suomen pohjoisimpana hallintopitäjänä 1410 mainitulla Jämsä ll ä ei ollut ennen Ra utalammin pitä]'än perustamista 1561 mitään selvää rajaa Päijä nteen ylä puolisiin ra nnattomiin eräma.ihin . Hollolasta ja Sysmästä erotettu Jämsän kirkkopitåjä kuului ensin Hauhon j.i s itten Sääksmäen tuomiokuntaa n 1800,luvulle .isti . 1539 Suur-Jämsä ulottui Padasjoen Pi hl ajakoskelta neli ta loisen Jyväskylän pohjoispuole lle asti . Nykytietämys kumoaa Suur-Jämsä n historia ri ,(s.108) ol'etuksen, jonka mukaan Hassin ja Kassa,lan perusta jat o lisivat tulleet joskus kes ki ajalla Päijä,nnettiii pitkin Asikkalan VahäÄiniöstä, jossa, on Hassi ja Humppi nimisiä paikkoja. Uudempi tutkimus tukee perimätietoa, jonka, mukaan Muinais- Humppil aista tu lleet kalastajat perustivat Kass.i lan, joka saii nimensä kai erämiesten kala kassasta .. Samaa on arve ltu vasta rannan Hassista. Nimitutki jat ovat kuitenkin varmoja, että 'hassi' tarkoitti 'hessiläistä' e li Saksan Hesse nistä tullutta ka uppiasta, koska Hessenin nimi oli latinaksi Hassia,. 7
8 Pö1Ji-ä,i«:,~;;~ · 1 Jämsän historia kertoo (1 osa, s.l.00· 127 ja II osa s.94) kuinka pekka Haa,n unpojka Tyrisevä omisti Päijänteen Ruta lahdessa miehenmetsän suuruisen eräsijan ja kuinka hä nen iso isänsä Pekka Vernikanpoika osti 1478 viereise llä ka,rtalla näkyvät Asikkala n erämaat ja vedet Pä ijänteen Kärkis istä ja 1-leinosniemeltä . Sitä, ennen hän oli ilmeisesti osta nut Asikkalan Vahä Äiniöstä kyse isten erämaiden kantatalot. Jämsän historia ej kerro pekk,a Vernikanpojan sukunimeä loka on Hassl eikä sitä kuinka tuo Sääksmäen IvrJseyälta tullut suku levittäytyi Jämsästä Asikkalaan ia Sysmään, Keuruun Jyrls,eviln kvl'il ia Kuhmolsten Ruolahden Tyrlseyän lal;tti ylh ia ayat saman suyun har ioittamaan laaiaan t1.1.tkisk<tueeaan, io11ka g_äå e,aikka_J>fil ifultecellä oli kai Arva ialfa. Kustaa Vaasan asutuspo Iiti ikka Ja t·urkiskauden päättymine n pakottivat Hassin suvun luopumaan asumattom ista Korpilahden erämaistaan ja myymään ne takaisin Sääksmäen Tafflilan La,hl.ste n kart.inon aatelisell e Tavast·s uvulle, joka lähetti sinne lampuotejaan asukkaiksi . Nu ijasodan Jä lkeen Kaarle Hertt.ua lahjoitti La histen kartanon 2.1.1600 ranskala iselle Samson de la Motte lle. Myöhemmln näistä erämaista t uli Veijon talo. Kuva 3 lurkiskauppi'as Pekka Vernika,npoika, Hassi asui Mui nais-Sääksmäellä Tarttilasta erotetussa lyrisevän kylässä, jossa on Kinttu, ia Kyä nimiset ta lot. Naapurikylässä on Viiala ia Hinkka-ni minern talo, josta ovat kotoisin Jämsä n jokivarren Hinkkal an talon pe rusta jat. Tyr isevän kylä on myös Kokemäenj oen vesistön varrella Ylä;-Sata ~unnan Ka,rkussa, jossa o li myös Kinttu,. Kv · ja Tartti-rnimiset talot sekä Hassin ta lo aiva n Sastamala n keskiaikai sen kivikirkon vieressä. Nimipesä kertoo asutuksen leviämisen. Hassinkylä n valla nnut s uku tul1i siis sama lta s uun rna lta kuin Jämsä n muide nkin va nhojen ta lo jen asukkaat, jotka toivat Jä msä n jokila aksoon Kokemäenjoe n laaksosta viimeistään 800-luvulla ruki in viljelyn ja myös talojensa nimet . SuurJämsän a rvostettu· his tor iankirjoittaja Se ppo Suvanto ei vain huoman nut, että Arvaia ja Tyrisevä ovat s ukunim inä käytettyjä paikannimiä. kun taas Hassi on saksa la ispe räine n sukuni mi, josta on tullut myös pa ik<mni mi. Aluksi minäkään e n u.skonut tuota su'kunimitutkijoiden vä itettä, mutta vakuutuin, että se on totta, kun kävi n kolmena kesä nä tutkimassa Ha,ssi-nimen yhteyksiä Sääksmäellä ja Muinais-Sastamalassa sijainne is iin tur'kiskaupan keskuksiin, joista tärkein oli Kokemäellä Hassa lan niemessä. Nykyään s iellä on Hassalan karta no, jonka vanhimmat tunnet ut isännät o livat Hasse, Hossi tai Hossa--nimisiä. Kaikki Suomen Ha,ssi t e ivät suinkaan ole samaa sukua, sillä saksalaisi.lta periytynyt ni mi levisi myös Hailuotoon, Kemij ärvelle ja Vuoksen vam;!lle. Suomenkielen profess ori likka Savijä rvi arvelee, että Sääksmäen Tyrisevältä tullut Hassin suku afoirt:i Päijänteen ra ntojen valloitukse n jo varlla i.sella eräkaude ll a ehkä Kuhmoisten Ruolahde n Tyr isevän lahdesta, josta siirs i pää paikkansa Arvajan lahdelle. Suvun vii meinen "eräkuningas tai ka lakeisari" oli Olavi Ha nnunpoika Arvaja, jonka nimi tulee etymologian mulkaa n hä nen asemastaan eräyhteisön päällikkörnä e li arva,ajana. Hä,nen aikanaan eri puolilla Päijän nettä olleet a lueet ja ettiin s uvun mie hill e, Olavi itse jäi Hassin isännäksi ja Arvaja jä i paikannime ks i ensin lahde lle ja s itten koko kylälle.
Vuonna 1539 t<ustaa Vaasan maakirja.ssa vanh.;rn Suur-fäms.ä n tiheää n asutu ssa Kauhkiala n ne ljännes kunnass.i oli jo 25 maanviljelyll ä elävää taloa. Niistä en ite n kaskimaita oli Hassin, Saaren ja Tikan taloih, joiden veroluku ot i kaks i koukkua. Muilla 22 tafolla oli, yksi koukku. Ha ssin isäntänä oti tuolloin jo ma inittu Olof Hansson eli Otti H.innunpoika Arva,ja, Viialan Heikki Pekanpoika, Saaren Olli Ollinpoika ja Maunu Simonpoika Tiiri, Tika n (eli Kähön) Olli Antinpoika, Paavolan Antti Ollinpoika, Seppäsen Olli Mikonpoika, Marttilan Re ko Ollinpoika , Hyp,pölän Ol'li Heikinpoika ja Alhojärven Olli Olli npoika (Koko lista, S-J :n histo riari I osa s. 183). Noin suu~i Ollien mä,ärä panee epäilemää n sukulaissuhteita, jotka geenitutkimus vois i paljastaa . Samalla selviäisi, mistä kukin on tullut. ·:~ L oir:·.,..-j +-r~,-~p:.t,_ . 'Sollf~ ....:•· '·· ~· . -- 1\f-', ~ , J1k1filf-~ . ··,& Ote HAmeen 1. maakirjasta vuodella 1639. Ylin A Arvajan Olof Hansson, jonka vasemmalla oleva vero- eli koukkuluku 2 Yb'ill suuri se, oli vain 3:lla taloda, 25 talolla se oli 1. Kuva4 Sisä-Suomen tä rkein asutusreitti o li Lä ngelmävesi, jonka pinta oli ennen 1604 tapahtunutta Sarsan kos kipadon murtumista 6 met riä nykyistä korkeamma lla . Keuruulta asti käytiin muinoin Sastamalan kivikirkossa, jossa oli myös sikäläisen Hassin talon paikat penkissä 12. Voionmaan kirja, kertoo, kuiinka Muinais-Sastamalan miehet ku lkiva t erämai lleen. Kokemäenjoen laaksosta tulliin ensin Nokianvi rran kautta Sääksmäen Vanajavedelle, jonka rannoill e syntyi hämä lä in en "Ra polan kuningaskunta· . Sie ltä edelleen Ma llasvettä, Roinetta ja Längelmävettä pitkin Länkipohjaa n, josta lyhyttä maakannasta pitkin ,KulimOi$t.en lsojärvelle ja sieltä Pihlaja järvien sekä Arvajan kos kireitti ä pitki n Päijä ntee lle . Osa erämiehistä jat,koi matkaansa Isojärven Hämepohjasta iki,.,.anhaa Hämeentietä pitkin Jämsän jokila aksoon, jossa e.räomistus organisoitui myöhemmin kylien yhtei.sesti omi-stam iksi tarkkarajaisi ksi a lueiksi. Jämsässä niistä käytettiin nimeä "moo" tai "ptjjvlJkunto' ' . Lä nti sin oli Hinkujenmaa elii Nlytkymen päiväku nta ja itäis in parhaal la paikalla Arvajalla Säkkijärven päi 11äkunta, josta on Voionmaa n kirjasta kopioitu {kuva S). Reitin eteläpuolella oli Kota koskeen ulottuva Pukojä rven [Puukkoislammen), pä i,.,äkunta osakkainaan Puukkoiste n vanhimmat ta lot Halja'la, Hujala ja siitä erotettu Kimola eli Kaakko. Vastapäätä Hassia oli Riihijä rven maa, jonka ainoa t alo oli Kassa la etelärajanaan Våhä Pihlajajä rvi. Edesniemestä Iso Pihlajajärveen ulottuva alue o li kai oma paiväkuntansa,. Mitaän varmaa tietoa siitä e nkä Isojä rve n rannan päiväkunnista en ole kuitenkaan löytäinyt Pihlajakoskesta Ouniin ulottuva alue lii tettiin Suvannon mukaan 1525 Jämsästä Kuhmoisiin rangaistuksena siitä,, että jämsälä iset olivat (pappinsa johdolla ?) tappaneet Edes niemeen luvatta karjansa tuoneen ku hmosla isen paime npoja,n, (Kts . kuva n 6 kartta ). lämä n jälkee n osa Puukkoisten kylää 5avijärvestä alkaen liitettiin Kuhmoisten Päij.ä län kylää n, jo ta lienee asutettu Länge lmävedeltä Päijä län Pitkävede n ka utta,. Päijänteen rannat on siis asutettu lännestä e ikä etelästä, kuten joskus on luultu. Turun tuom iokirkon ' Musta~;;i kirj;;issa' luetella;;in i5 Sääksmäen isäntää, jotk;;i p.iavi Senedictus XI I julisti vuonna 1340 pannaan maksamattomie n viljakymmenysten takia. Pannaa n tuomittujen joukossa oli mm. Cvningas de Rapalum (Rapola) sekä Handupoter de Hiccala ja Ye de Oncola, joilla Väinö Voio nmaa päättelee olleen s ukuyhteydet Jämsän Hinkkalan ja Yijä län t;;ilon perustajiin, "koska Jämsä on suurimmaksi osaksi muinai55äaksmäkeläistä asutusa/aci'. Pannaan tuomittu, Yiijä ei ole Hass in emännäksi 1721 naidun Maria Yrjöntytär Yijälä n esi•isä, koska lämsä n Yijälä lienee asutettu jo e nnen vuotta 900. Onkkaalan Yijä voi kuitenkin, olla monien Yij älää n liittyvien sukujen varhaisin nimeltä tunnettu jäsen. Musta kirja ei mainitse Vanajaveden ranna ll a 11asta päätä Rapolaa vleläkin olevaa Tyrise11än kylää, jonne monen jämsäläissu\lllri juuret johta11at, kos ka Pekka Vernikanpojan jälke läi siä on na irtu Arvaja -H'ass in talosta mm. Ha ljalaan, Heilaan, Hinttaa n, Huja la ;;in, l-lyppölään, Kaakolle, Marttilaa n, Pohjolaa n, Sa~ij.ärvelle, Ta,urial aan, Ten hamiin, Terva laan ja Tiiriin. Pekka Vernik;;inpoika Hassin, pojanpoikie n mukana 'Hassi' levisi suvun ja ta lon nime ksi edell een Asikkalan Vahä-Äiniöön j;;i Sysmän Pyhä,tselkään, sekä P;;iavo Olavin,pojan muka na Pihtiputaa lle. (Vrt: KJ J;;ilkasen ja Eino Jutikka lan eräsijaluettelot sekä Tommy Ko uka n tutkimukset.) 9
10 Maanomistuksen historia lyhyesti muinaisuudesta eräkauden loppuun 1550 ja lsojakoon 1757 Jo varha isella ra utakaude lla Hämeen erämaissa oli yks ityisesti va ll attuja ja omistettuja erä,sijoja . Suurin osa niistä muuttui vähite ll en uudi stiloiksi, joissa elettiin maanviljelyllä ja karjanhoidolla . Kylät ja niiden yhteismetsät syntyivät n ii n, että kantatalon pe rillisillle ja osakkaille jaettiin vain lähimmät koti pellot. Metsät olivat yhteisk.\iytössä ai na isojakoon asti. Kyli en ja myös niiden valtaamien erämaiden rajat ofivat hyvi n pysyviä. Jämsä läisilläkin oli erämaita kauk;;ma Pohjanmaalla. Pappi H!en ricus Olai Auvi lasta omisti Viitasaa re n reitill ä useita eräsijoja. Toinen Hassin suvun esi-isä Olavi Hannunpoika Arvaja omisti (KJ Ja lkasen mukaan) kalaveden ja miehenmetsän Saarijärvellä. Niiden omistusta suojeli ikimuistoinen maanlaki, jonka Kustaa Vaasa kumnsi 1542 ja otti kaikki vakinaisesti asumattomat erämaat kruunun omaisuudeksi. Siitä syntyi Pyhäjärvellä uudisasukka id en ja jämsäläisten keske n oikein sota, josta kumpikin puoli kanteli kuninkaa ll e, mikä va in kiihdytti kuninkaa n asutustoimia. Sama ll a eräka usi päättyi ja asian oivalta neet myivät erämaansa aate li s ill e, tai asuttivat ne lampuodeillaan. Kehitys kää ntyi taas yks ityiseksi, kun 1757 alkanut Isoja ko lopetti rintama illa käytössä ollii!en sarkajaon. Vielä Isojaossakin perustettiin jakokunniksi nimettyjä yhteismetsiä, jotka lohkottiin pian osakastaloje n yksityisiksi ulkopalstoiksi. Maanomistus muuttui siis yksityisistä eräva ltauksista kylä- tai sukulcohtais1m yhteisomistuksen kautta tak.a isin yks ityistiloiks i. Oletuksia Anlaja-Hassink~län perustamisajasta ja perustajista Suur-Jämsä n historia a rvelee, että Ha ssi ollisi pernstettu " vasta keskiajan lopulla Asikkalasta pfiin sitli vanhempien talojen yhteismets{i{in". Tatä vää rää oletusta on peruste ltu sillä, että lsojaossa Hassilla e i enää ollut ulkopa lstoja, kun taa& Jämsån viljavan jokivarren van hi mpiin kyliin kuuluvilla Viial'alla ja Saa re lla oli ulkopalstoja Hai.sille ku uluneessa Sä'kkiniemen päiväkunnassa. Korpila hdella &ij ainne iden ulkopa lstojensa myynnin jälkeenkin Arvaja•Hassi oli kuitenkin vuonna 1539 Etelä-Jämsän Kauhkia lan neljä11nekse n 25 talon joukossa Kähön ja Saaren kanss.a eniten verotettu kahden koukun talo, jossa o li 1539 maata n. 3000 he hta ar ia. Ja noin ison alueen va ltaaminen vasta "keskiajan lopulla" Jämsä n vanhimpien talojen yhteismetsäsfa oli mahdotonta. Asia onkin päinvastoin: Alhojä rven, Kä hön, Saaren ja Viialan tiihl!ään asutut kylät valtasivat vuos ien saatossa alkuperä isen Hassin kylänmetsästä lisämaata noin WOO hehtaaria. Saa ren kylä kuului Viialan kylään vuoteen 1543 asti. Jämsän historia (s. 117) kertoo Hassin naapurin Hintan talon varha isl!n esi-isä n Viiala n Matin olleen la utam iehenä niillä vuoden 1478 käräj ill ä, jo illa Pekka Vemikanpoik,i osti nuo Asikkalan e nti set erämaat. Jämsä n histor ian kirjoittaja ei ku,itenkaan huomannut, että Pekka Vernikanpoik;i Tyrisevän oikea sukunimi o li Hassi. Eikä s itä, että hänen pojanpoikan,sa ennakoivat tulo.ssa o levan maareformin ja myivät isoisä nsä suv,ulle ostamat Korpilahden asuttamattomat ulkopalsrat takaisin naapurilleen Lah isten karta nolle, joka omisti myös niiden vierli!ssä olevat Sy11siön ja Ruta la hden erämaat si lloisen Suur-Jämsän a luee lta vuodesta 1516 lähtie n. Käytännössä myyjinä ja ostajina olivat ilmeisesti samat Lahisten kartanon omistaneet Olavi Niilonpoika Tavastin (k. 1460) jälkeläiset. Ma inittu Olavi Niilonpoika toimi i~ekin turki.ska uppiaana ja Hämeen linnanherrana ollessaan hän jakoi 1400•luvun puolivä li ssä ku ninkaan määräyksestä eräma ita asutukseen hankkien niitä paljon myös itselleen mm. Asikkalasta, Jämsästä ja Sääksmäelitä . Sanotusta herää kysymys: Olis iko Olavi Tavast jakanut ta i myynyt aiemmin sama lle Vern ika npoja n suv1.ille myös Arvaja-Hassinkylän erämaat? Tuolle epäi lykselle ei ku itenkaa n löydy asiakirjoista mitään tukea, koska Tavast-suwn tiedetään omistaneen Suur-Jämsä.s-tä vain ne kolme Korpilahde n ti laa, jotka Lahisten kartanon emäntä Anna Klemetintytä rTott asutti lampuodeillaan juuri, ennen eräma,iden ta'kavariklcoa (S-J:n hist. s. 152, Voionmaa s. 267 ja Rinne E: Sääksmäen pitäjän viljelyh istoria WSOY 1929 s. 107).
Pekka Verniikanpoika Hassilla oli Erkki, Pe kka ja Hann u nim is11 t pojat, jotka kaikki o livat isäntiä Sääksmäellä ja Hannu Pekanpoika vielä 1529, minkä jälkeen hän siirtyi isännä'ksi Arvajalle ehkä siksi, että s uku valits i hänet pyyntiyhteisön uudeks i arvaajaksi. Pekka ja Tapani Han nunpoika Hassi menivät isänn iksi Vähä Äiniöön ja Olavi Hanmmpoika, joka omisti eräsi jan ja kalaveden myös Saarijä rve llä, jäi Arvajalle. Paavo Olavinpoika Hassi osti kai Puukko1sten Pietari Heikinpojalta e räs1ja n Pihtiputaa n Al11.ajär11eltä, jossa oli isäntä nä 1560-97. Sie ll ä olevasta Hassilan ta losta lähteneeseen Hassi,sten sukuun kuul'uva Tommy Koukka päätte lee myös il meisem virheellisesti, että Ha nnu Pekanpoika perusti Hassin tal'on vasta 1529. Suur-Jämsän his to riassa Hassinkylän nuoruutta on perustelt u myös s illä, että sii nä o li va in yks i verosavu 1700-luvull e asti aivan kuten Auvilassakin . Siihe n taas syynä o li vai n se, että ta lonpo jille ti lojen lohkom inen ja to rppien perustaminen sa llittiin vasta v. 1747. K,irkonkirjoissa Hassinkylästä oli yhtä pa,ljon vä keä kuin muissa sama nkokois issa kylissä. Kylään on luettu koulupiirijaossa, ja muutenkin usein myös Viiia lan kylä n ete lä.osa e li e ntinen Taiva lten päiväkunta, jota ta rkemmassa puh eessa sa nottiin Juuvan kyläksi. Vie lä 19SO•!luvulla Hassinkylällä o li r ukoushuone, työväentalo, maam iesseurarn ta lo, postiasema ja kaksi kauppaa. Kuva 5 l 1 ' , tt 1 '1 1 • • ·----1,.,. ___ ' o/~ ~ --; -~I 1 1 Hasslnkylän varhaishistorlan selvltt:ämlseksi on kysyttävä: Millalnen oli Säkkijärven päiväkunta? Aluksi pä iväkunta o li asuinpa ikasta etäämpänä sija innut tietyn kylän pyyntim iehille !kuulunut erämaa ka ppa le, joka t urkiseläinten vä hentyessä alkoi merkitä kylän yhteistä, kaski- ja la idunmaata . Päiväkunnat nimettiin aina keskeisen Ja helposti tunnistettava n maastokohdan mukaan. Tämän vuoksi, kartoilla ei ole Hassi n elkä Viia la n p.äiväkuntaa. Niide n jatkeeksi lsojaossa perustetut lcylieo Yhteiset ]a~oJw!llriact edellyttivät jo hyvin kehittynyttä yhteiskuntaa ja ne nimetti in aina osakaskyli en mukaan. Päiväkunta-nimeä e i käytetty ka lastusa lue ista, jotk:.a Voionmaan mukaan onva,t a ina y1<sityisiä, kuten kaik'ki e rllva ltaukset 1S50-luvulle asti .. Jämsän• joki laakson kylät ovatki n soiromaise n pitkiä j uuri sen vuoks i, kun ne a lkuaa n o livat jokivarren vanhimpien talojen, k:.a lastu:kseen perustuvia e räva ltauks ia. Päiväkuntien rajat noudattivat ikivanhojen eräval ta usten rajoja. Voio nmaar1 !kiirja kertoo, että ArvajaHassinkylä on syntynyt jonkin Sastama lasta tai Sääksmäeltä t ullee n suvun e räva ltauksesta. Sä kkij ärven päivä kunnan omistusmuu tokset puolestaan kertovat paikan asutushistoriasta - eli sen, että alue on vallattu ja tode nnäköisesti myös asutettu samo ih in ai koihin kuin Jämsä n jokivar re n Vi iala n ja Saaren kylät - eli e nnen keskiai kaa ja e nnen vuotta 1000 jKr. 11
12 främaiden omistajat kokivat Kustaa Vaasa n asutuspolitiikan ryöstönä . ~hkä jämsälä ist en Pyhäjärve:llä 1551 käymä sota uudisasukka ita vastaan se li ttää, miksi Jämsä~ä, ol i, niin paljon päiväkunti a. Halutti in ka i pe lastaa a inakin oman pi täjä n e rämaat osoi ttama ll a, että ne kaikki, o livat vakinai sesti asuttuja . Näyttää siltä, että si ihen keksittiin ke inoksi Jämsälle tyypillinen koko pitäjä n kattava päivä kunta järjestelmä. (Sii tä lisää kuvan 6 yhteydessä, jossa olevaan ka rttaan on me rkitty pitäjän va,nhi mmat ta lot .] Kylien yhte isomistuksen rajat ni mettiin sanallisesti ja merkittiin pil koilla puihin. Muiden ha llinto rajojen muuttuessa, kyli en ja päiväkunti en lähes pysyviä ikivan hoja ra joja sääte li yksityisestä maanom istukses ta yhte isomistuksen kautta takaisin yksityisomistukseen kulkenut ke hi tys. Jämsä n se udulta kunnollis ia karttoja löytyy vasta 1700-luvun puolivä li stä Ruotsin sotaoikeuden pöytäkirjoista, valtiona rkistosta (VA) ja maanm irtaushallituksen ark istosta (MHA). Yksittä isten ta lojen rajat piirrettiin kartalle vasta lsojaossa 1792 . Sillo isessa maata lousyhteiskunna ssa varha isella eräkaudell a perustettu Hassi oli vilj ava n jokilaakson taloja köyhempi , kos ka s ill ä oli mä,ki;se n maaston vuo ksi va kina isesti vilj eltyä pel toa va in muutama tyn ny;rinala . Talon metsissä oli kui tenkin pa ljon kaskimaita. lsojaon valm iste lu alkoi fämsässä 1760. Voionmaan kirjasta 'Hämäläinen eräkaus i' kopioitu kartta (kuvassa S) tehtiin 10 vuorta enne n Isojakoa 1782. Kartta ei kuvaa ko ko Säkkijärven päiväkuntaa vaa n siihen Hassinkylästä siirrettyä Saaren ja Alho n:kylä n yhteistä ulkopa lstaa. Kartan pohjo israja n t.ikana o li Saa re n kylän vanha ulkopalsta ja etelä- sekä lä nsiraja na Hassinkylä. Syy tuon noin 200 hehtaarin kokoise n alueen sii rtoo n voi olla Suvanno n mukaa n se, että "yhteiseltä alueelta on annettu jokoveljen käytettäväksi sovitun suuruisia metslikappaleita." Mutta, vuonna 1782 kys.e o li kai s ii tä, että suuremmill a peltomaillaan va urastune-l!t Alhon• ja Saarenkylän asukkaat ol ivat perine@t, ostaneet ta i vallanne-et Hassin kylänmetsästä kaski- ja la idunmaita ja saaneet niihin pysyvä n na utintaoikeuden. Tä hän suuntaa vihj aavat Alhonkylästä Suur.Jämsä n historia n I osa n sivun 223 kartta vuode'lta 17S2 sekä sivun 138 viitteessä 3 ma ini ttu kartta kuvassa 6. Mitä wonnil 1782 tehty h~ kertoo? fnsinnä ki n sen, että kaikissa päiväku nnissa ja myös Hassinkylän perämetsissä ta pa htui ennen ja jälkeen Isojakoa useita om istajavaihdoksia. Toiseksi: Kartta o n todiste siitä, enä tuo ll oin yksi Hassin rajapyykeistä oli päivä'kunnan nimikkojärven pohjoisranna lla, jossa o li Säkkiiärven torppa. lsojaon jä'lkeen se kuului Viiala n kylän Nis ka la n talolle, vaikka karta n yläpuo linen alue muuttui myö'1emmin Saaren kylä n ulkopalstaksi. Sääksmäen tuom io'kunnan 6.4.1782 te kemä päätös siirtää s ukukirjoih in aiemmin pii rtämää ni Hassinkylän vuoden 1539 rajaa koill isnurkaltaan hieman pohjo isemmaks i. Raja e i mennytkään Sä kkijärveltä johtavaa ojaa pitkin Pä ijänteeseen vaa n suoraa n Säkki ni emen pohjoispuolella olevaa n Aho la n lanteen. Kun Säkkijärven päiväkunta lsojaossa 1792 lakkautettiin ja siitä tehtiin Säkkijä rven jakoku nta, johon otettiin Hassin ta lolta "uudisasutuksen tarpeisiin" vi elä lisää 819 tynnynina laa e li 400 hehtaa ria "liikamc,c,tcl' (Vrt. S-J :n historia sivu 311 ja ka rtat kL,Jvissa 6,7,8 ja 9) . Edellä, silnotustll voi tehdä seim1a11ilt päätelmät: Toisin kuin suu resti arvostamani Seppo Suvanto Suur-Jämsän historiassa olettaa, Hlass in talo on satoja vuosia va nhempi. Kuinka va nha? Sen voiisi Riihijärvestä otettu siitepölyanalyysi pa lj astaa, mutta vihj eitä antaa l!ähistöllä o leva Pä ijälä n li nnavuor i. Voinmaa n tutkimukset va hvistavat, että, Hassin kylä on va nha e räkautinen va ltaus, jonka on todennä,köisesti asuttanut Sastamala n Karkusta,Sääksmäen Tyrisevälle ja sieltä eri puolille Päijä nteen rantoja levittäytynyt Hassin suku. Samalla s uvulla o n o llut tarkemmin selvittämättömiä yhteyksiä Tavast -sukuun ja sen omistamaan lä heiseen naapuriinsa Lahi,sten kartanoon Sääksmäellä ja ehkä myös Lempäälän Ha rvia la an. Myös kuvassa 6 oleva Suur-Jämsän pä iväkuntakartta on vääristä ajoituksistaan johtuen väärä etenkin Säkkijä rven pä ivä kunnan osa lta
Kuva6 Yllä oleva 1940-luvun rekonstr uktiokartta Suur-Jämsän historian I osan sivun 138 päiväkuntakartta Etelä·Jämsästä antaa hyvän kuvan Jämsän erikoisesta ky1ärakenteesta. Se kert.oo mm. siitä, kuinka tärkeä Päijänteen Järvilohi oli Jämsän jokivarren hyvi n varhaisessa Ja hyvin tiheäs,sä asutuksessa. Mutta se ei ote oikea kuvapltäfän päiväkunnista "keskia fan päättyessä'' v.tsoo. Jamsässä Kust:aa Vaasan maareformia torjuttiin l<;ai niin, että, koko pitäjä saatiin näyttämään asutulta, kun se oli täynnä Jako- tai päiväkuntia . Päiväkuntien rajat olivat yleensä vanhoja kylänrajoja, vaikka myöhemmin eri kylien omistus päiväkunnnissa vaihteli tehtyjen ka uppojen seurauksena. Etenkin se, että Nytkymenjoest:a tehtiin Etelä- fämsån pälväkuntien pohjoisraJa, vaikutt:a,a Jokivarren vanhimpien t:a lojen yhtelssopimukselta. Tuolloin Suur-Jämsä ulottui Padasjoelta Jyväskylän pohjoispuolell e, mutta menetti karttaan merl<ltyn, lsojärvesti! ja Pihla)ajä rvistä Päijänteeseen ul ottuvan alueen Kuhmolsten historian mukaan jo 152S ja fämsän historian mukaan l62S (Vrt. isojakokartat). Kuvan 6 kartta on puutteellinen myös siksi, että siitä puuttuvat ne Puukkoisten päiväkunnat, jot ka asutetti in samaa reitti ä kuin Jämsä ja johon ne myös kuuluivat ainakin vuoteen 152S asti, Alueen alkuperäisistä, asukkaista suurin osa kuului Päijänteen rannoille levinnee·seen Virmai la -sukuun (katso sivut 46-48), Läänin- ja pitäjänrajoisl'a välittämä,ttä Hassin ja Puukkoisten kylillä on aina ollut yhteistoimintaa. Tehobsta se ol i 1900-luvun maa-talouden nousukautena Villeha rd Flinckin, Ka ll e lso-Ha ljalan, Ja lmari Vähä-Haljalan, Kalle Harjun, Emil Hassin, Nestori Hintan, Onni Hyppölän, Arvi K.:iakon, Kalle Kassalan, Janne Laakson, Latosen veljesten, Kalle Pohjolan, KA Pohjosen ja Ja lmari Savijä rven eläessä. 13
14 Keskiajalta Jämsästä e i ole karttoja . Kuvan 6 kartta on e rää nl ainen 1940-luvulla t ehty kooste päiväkunt:aom istuksista asutu ksen a lusta a ina lsoj:aon päättym iseen ulottuval ta noin 1000 vuoden aja lta . Sä kkij ärven pä iväkunta on kuvattu siihen se lla isena kuin se o li vasta lsojaon jä lkeen v.1792, jo lloin karttaan merkittyä Säkkij ' rven, aluetta alettiin ni mittää kirkonkirjoissa - mutta vai n kirkonkirjoissa - Edes niemen ky1äksi. Ka nsa ei o le koskaa n sa nonut lt1ota a luetta Sä kkijärven e ikä, Edesniemen kyläksi. Se on aina o ll ut Arvajan kylä . Nimi es iintyy e nsi kerran maa,kirjassa 1539, kun Olavi Hannun po ika Hassi o li Arvaja lla isäntänä e li suvun eräka utise n pyyntivhteisön viimeisenä päällikkö nä e li arvaajana, josta Arvajan kylä etymotogia n mukaan sa i ni mensä. Edesniemi oli Arvajan edessä a lueen ulkopuo lella. Myöhemm in se o li kai oma päiväkuntansa, jossa o li saman ni mine n Jämsän pappil'an e li Moiskalan ta lon torppa. Maakirjassa Edesniemen talo on vasta l7,68 ja sii tä erotetut Edessalo ja Ka rhi l'a 1777. loisin kuin kartta väittää, koko siih en piirretty Säkki järven päiväku nna n alue ku ului "keskia ja n päättyessä" Hassin, talolle nykyistä Tenhamin ta loa myöten (vrt . kuva 101. Sä kkij ärven ja Taivalten päiväkunnan raja na oli nykyinen Hass intie, joka yhtyi vanhaan Hämeentie hen Vi rkajärven talon kohda ll a Alhonkylä,ssä . Perimätiedon mukaan t uo mutkainen ja mäkine n tie syntyi, kun jämsälä iset juoksivat Alhojärveltä karanneen si:m perässä Kuhmoisiin. Vauras Alhonkyläkin o li keskiaja lla jotaki n a ivan muuta kuin Suur-Jäms.ä,n histo ria n mainirtsema " l<orpikylii'. Huomaa lkartan ulko puole lta ll!OOluvu lla käytössä o llut Pä ij älän Li nnavuor i, joka sija itsee noin 14 km päässä Hassista . J 1 1 , 1~ktJ•J I ·rrefl 1 ·1n,-.' \ nta 1 'raiwl, j{,n / ipqjvi, S"kkij" lk11nial. " .. "rven / 1 päiväkunta 1 1 1 lfmtl~I • I Kur11a 7 Ku11a 8 Kuva 9 Korjauksia Suur-Jämsän historian Säkkijärven pähtäkuntakarttaan (vertaa kuvie n 6 ja 10 kartto ihin) 1. Ki rjoitta jan piirtämä kartta alkuperäisestä Hassinkylästä, (kuva 7L Ra utakautiset löydöt (5-J:n hi stonia s. 81-83) i,,lhjaavat, että Hassinkylän Säkkijärven ja sen v1ereinen Viialan kylä n Taiva lten päivä kunta ovat e nnen vuotta 1000 tehtyjä erå,va ltauksia. Pälväkuntien yhteinen pohjoisraja o li Olkkolanla hteen laskevassa Nytkyme njoessa, jonka yli menevän si llan nim i o li Hassi nsi lta. Myös Viia la lienee asutettu Muinais-S 'äksm 'e itä, jossa, on samanniminen kylä. Hassinkylän asutta nut Sää ksmäen Tyrisevä n kylä puollestaan oli erotettu Tartti lan kyläst · kauan ennen kuin se v.1455 lää ni tettii n Olavi Niilonpoika liavastiille, jonka suku myös harjoitti laajaa turkis- ja ka1a1kauppaa ja jonka peri lliset myivät As ikka lan e ntiset erämaat toise ll e kauppiaalle Pe kka Vernikanpoika Hassille v.1478. Häne n sukunsa puo lestaan my1i nuo e rämaat el i ulko pa lstansa takais in naapuri lleen La histen karta no n Ta11ast-s.uvulle jo 1s,OO-luvun a lussa (S-J: n historia, s.105 ja E Rinne, 'Sääksmäen pitä jän viljelyhi storia' s.107). Arvoitukseks i jää kysymys, miksi Arvajan nimi o li vä lillä Harviala.
2. Kir joittajan piirtämä kartta korvaa Suur-Jämsän his tor ian kartan "S6kkiifir11en pfiivlikunnosta keskioion plifittyessli". (Kuva 8) Samalla eräkausi päättyi, jolloin koko Säkkijärven päiväkunnaksi merkitty allue oli vielä Arvajan kylää, jota isännöi Ha nnu Pekanpoika Hassi. Häneltä talon peri likka Savijä rven etymologian mukaan suvun nviimeinen pyyntiyhteisön päiil/ikkö Olavi Hannunpoika Arvaajd', jonka veljet Pekka sekä Tapa ni menivät is 'nniksi Asikka lan Vähä Äiniöön ja Paavo Olavin poika osti eräs ij an, Pihti putaalta, jonne perusti talon. Sen ostoon saati in kai rahaa myymällä Saarijärven eräpalsta ja alueen koillisnurkasta Saaren talolle Ten hamin alue, joka muutamaa vuotta myöhemmi n 1539 ei enäå, s isälly maakirjassa dlevii n Olavi Ha nnunpoika Arvaja n Ha.ssin talon maihin. Vasta vuonna 1780 tuolta Saa,ren talolle siirtynee ltä alueelta e rotettii n isä nnä n veljelle lisakkilan talo ja siitä Tenhami 1832 (vrt. kuvan 10 kartta). Karttaan merkityt lopeistonmaa ja Olkkolan talon Kurulanmaa rajattiin kahtia aiemmasta Kähön kylä n yhteisosuudesta kai vasta 1700- luvlla . Sen sijaan IKolisevanmaa oli Alhonkylä n Virkajärven talon ulko pa lsta jo 1539. 3. Ki rjoitta,jan piirtämä kartta Säkkijä rven pä ivä~unrnm ja Hassin ta lon rajoista vuodesta 1539 vuoteen 1752 saa kka sell aisina ~uin ne määrite ltiin verotusta varten Kustaa Vaasan maakirjassa 1539 . Kirjallisen tiedon mukaan ta lon rajat säilyivät samoina yli 200 vuotta lsojaon valmisteluun saa kka, kunnes vuonna 1752 kartalle ilmestyi yllättäen "Ar11ojon torppa", jonne muutti Alhon rusthollin rakuuna Elias Eliaanpoika, jonka pojantytär Helena oli ensimmäine n Arvajalla 1756 ,syntyneeksi kirjattu lapsi. Asian seli tys voi olla se, että Nui jasodasta ja lsovihasta pa hoin kärsinyt ja aatelisille !äänitetty Hassin ta lo lunastettiin perintötilaksi myymä llä maata Alhon rusthollille. (Vrt . Suur-Jämsä n histor ia I osa sivut B7-B9, Hassin isäntäluertelo ja lsojako kartat .) Jatko onkin kylän ta lo-määrän kasvun ja Hassin talon kutistumisen histo riaa . 4. Kuvassa 6 oleva Suur-Jämsän historiaan piirretty "pä,ivä.kuntaika,rtta keskiajan päättyessä•" kuvaa Säkki jä rven päiväkunnan aluetta vasta 300 vuotta keskia jan jälkeen vuonna 1792 , jo'lloin muodostettiin Säkki järven jako kunta a ivan uude nlaisen maareformin tuloksena. Silloisesta Suur-Jämsässä "otettiin lsojaossa uudisasutuksen tarpeisiin 25 000 hehtaaria maata", josta Hass in ta lon osuus o li poikkeu ks.ellisen iso eli 600 hehtaaria. Jo lsojaon valmistelussa v.1782 liitettiin Hassin maista, s ivulla 13 kuvattu, no in 200 hehtaarin palsta Alh on rusthollin ja Saaren kylän Säkkijärven päiväkunnan yhteismaihin. Varsina isessa lsojaossa Hassi me netti "/;;kamaata uudisasutuksen tarp.eisiinn vielä 819 tynnyrina laa eli 400 hehtaaria tuolloin luodulle Säkkijärven jakokunnal le (S-J: n historia I sivu 311), joka hajosi heti kuvan 10 kartalla näkyviksi Alhojärven, Saaren ja Viia lan kylien ulkopalstoiksi. Sen vuoksi uuden ja kokunnan alueelle perustetut ensimmä iset "uudistalot." Lehmä lä ;a Arvaja ovat maakirjassa vasta 1804 ja 1805, jolloin Arvaj aa isännöivät Erkki Juhonpoika ja Hassin tytär Katariina Kallentytä r ja Tenhamia hä nen sisarensa Anna Maria. lsojaon päätöksiin saartoi va ikuttaa muita enemmän pitäjä n ma htava ni mism ies ja Alhon rusthollari Juho Ortelin jonka pojasta E~ik Juhonpoika Ortelinista tuli Arvajalle perustetun Eerikkälä n e li lehmä län uudistalon ensimmäinen isäntä (vrt . kuva n 10 karttaa,n). YHTEENVETO Muutos pyynti- ja kaskikulrtuurista p,eltoviljetyksi oli mäkisessä Arvaja-Hassinkyläss.ä paljon hitaampaa kuin jokivarren viljavan savitasangon kylissä. Pyyntilukulrtuuriin hyvin sopivassa muinaisessa e rävaltauksessa oli alu n perin pinta-alaa noin 5500 ha ja keskiaja n päättyessä noin 3000 ha, josta vakinaista pe:ltoa oli vain noin 1 ha. Vielä 300 vuorta myöhemminkin Hassinkylässä ol;i pe ltoa vain 13 ha, kun sitä Alhon, Kä hön, Saaren ja Viia lan jakokunnissa yhteensä oli tuolloin jo 174 ha. Ehkä s iksi Hassi -Arvajalta otetti in lsojaossa 1792 asutukseen 'liikamaata vielä 600 haja Hassinkylää n jäi' 2400 ha. Maanviljelyku lttuurin kuko istus alkoi kylässä vast;i kun Emil H.issi tuli talon isän näksi 190,!. Silloin Hassi n kantataloss;i oli 505 ha, josta itsenä istyne ille torpille erotettiin 180 ha, jolloin jä lj elle jäi 326 ha. 15
www.doaudit.fi
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=