Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä – Page 32
document.title = "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä";
if (/MSIE \d|Trident.*rv:/.test(navigator.userAgent))
document.write('
window.FBPublication = window.FBPublication || {};
var FBInit = window.FBPublication.Initial = window.FBPublication.Initial || {};
FBInit.BASIC_FIRST_PAGE = "1";
FBInit.DYNAMIC_FOLDER = "files/assets/";
FBInit.STATIC_FOLDER = "files/html/";
FBInit.HTML_INDEX_FILE_NAME = "index.html";
FBInit.analytics = {"user":[{"id":"UA-206772310-1"}], "our":[], "isAnonymized": true, "title": "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä"};
FBInit.Versions = ["html", "mobile", "mobile-old"];
FBInit.BGCOLOR = "#AFC27A";
FBInit.TITLE = "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä";
FBInit.textColor = "#202416";
FBInit.GUID = "a3fc1d927f601ae88b754c50dc2ba47d";
FBInit.PRELOADER = {
backgroundColor: "#AFC27A",
titleColor: "#202416",
titleText: "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä",
logoLink: {
image: "skins/current/images/hassin-suku-kuva.jpeg"
},
};
FBInit.CURRENT_PAGE = "32";
window.FBInit = FBInit;
body{
background-color: #AFC27A;
}
1
31
33
73
Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä
32 Kolmas Hämeen ja Savon nuijamiesjoukko syntyi, ku n Lapua n nimismies Martti Vilpunpoika Tuomaala meni Rautalammille mukanaan pohjalaisen Hans Fordellin Kaarle Herttuan nim issä tekemä kirje, jossa kehotettiin lähettämää n mies talosta 1'urkua valloittamaan ja palkkioksi luvattiin 5 vuoden verovapaus . Kahta kertaa Rauralammin miehiä ei ta,rvinnut tähän käskeä . Nimismies Matti Leinosen ja Laukaan kirkkoher ra Eer ik Ma rkuks.enpoj,m johdolla toinen osa Rautalammin miehistä marssi enfaeen emäpitäjäänsä Jämsään, jossa joukko kasvoi noin 450 mieheen, Toinen osa meni Päijänteen itä puolta Sysmään, jossa se pappilan ja joitakin kartanoita hävitettyään eteni kohti Mikkeliä. Jämsän ja arvattavasti myös Hassinkylä n kautta kulkenut ryhmä kohtasi As i:kkalan Kurhilan kylässä pohjoiseen pyrkiviä Flemingin huoveja. Syntyneessä kahakassa joukko kuuli flemingin huoveilta, että Jaakko llka,n johtama pääjoukko oli lyöty vuoden viimeisenä päivänä Nokia lla 1596. fästä säikähtänyt nu ijamiesryhmä vetäytyi Pada,sjoelle Verhon kartanoon rakentamaansa murrokseen, jossa piti aluksi hyvin puoliaan Arvid Kurjen huoveilla vahvistettua Iivari Arvidinpoika Tavastin johtamaa ratsuväkilippuetta vastaan. Silloin sotilaspappina ollut Lammin 1mtinen kappalainen Henr ik Matinpoika Plåck väl itti lupauksen päästää kaikki aseensa luovutta neet kotiinsa . Papin sanaan uskoneet nuijamiehet houkute ltiin Nyystölän pellolle, jossa Iivari Tavast petti papille antamansa lupauksen ja surmautti kaikki 450 nui jamiestä 14.l.1597 lukuun ottamatta joukon johtajia, jotka e ivät luottaneet papin sanaan, vaan piiloutuivat ja säästivät sill1ä kertaa henkensä. Mestaajien joukossa ratsasti myös esi-isäni Virmailan suvussa eli Padasjoen nimismies Pietari Niilonpoika Saksa (Katso kaavio sivulla 4.S) . Viipuri, n linnanpäällikkö Marts Lars.son Kruus piti, tekoa "epiikristillisenä jo tyrannimaisena" . Kauhistuneet kyläläiset hautasivat su~matut Päijänteen saareen, joka sai nimen INuijasaari. Kansan suussa e li pitkään tarina, jonka mukaan Nyystölan veri niityn ojat olivat keväällä niin täynnä veristä vettä, että, tukitkin siinä uivat Nuijamiehet Sipi ja Prusi Hassi ja muita sotaan osallistuneita Koillis-Häme lehdessä julkaistiin 22 .5.1999 Nuijasodan loppuvaiheita hyvin kuvaava kirje. Se on osoitettu Nyystölän verilöylyn johtajan Iivari Tavastin isälle Arvid Henrikinpoika Tavastil1e, jonka kun ingas Sigismund nimitti vuonria 159·9 Viipurin uudeksi linmmpäälli köksi kiitokseksi uskollisuudestaa n. 4.6.1597 päivätyssä kirjeessään puoli vuotta a iemmin pappilansa ryöstön kokenut Sysmän kirkkoherra Sigfrid kertoo, kuinka oli : " . .lähettänyt tiedustelijoita Jämsiiän herra 0/oviri luo (Jämsiin kirkkoherra) ja Rautalammin rajalle ottamaan selville, mikä niiden aikomuksena on, ja on saanut vastaukseksi jo tietoon, erta useimmat ovat jättäneet talonsa jo tavaransa jo sanovat "antakaa aatelin jo huovien kylvää ja raataa, me tahdomme niittää". He ovat asettuneet useina joukkoina metsiin, jossa ovat viiijyksissii jo odottavat otollista hetkeä antaakseen toinen toiselfeen tiedon jo noustakseen kapinaan. Eräs jämsiiläinen lurjus, Hassilan 8rusius nimeltään, on ollut täällä kahdeksan päivää ja tehnyt Sysmän asukkaat taas hulluiksi rikollisilla puheillaan jo valheellisilla tiedoilfoan jo sanonut, että herttua Kaarle on kruunattu heidän kuninkookseen jo on nyt matkalla Turkuun_,, Kustaa Vaasan maakirjan mukaan syntymäkotin i Hass in talon veroa maksavana isäntänä oli vuosina 1S39-50 Olavi Hannunpoika, 1550-74 Tuomas Olavinpoika ja 1574-97 Sipi Tuomaanpoika, jolta talon pe ri hänen veljensä Prus i Tuomaan poika, jo'ka olli isäntänä vuosina 1597-1626. Kirjeessä kerrotus ta Hassilan Brusiuksen käytöksestä ja hä nen veljensä kuolin11uodesta voi päätellä, että Hassin isäntä Sipi tapetti in Nyystölän verilöylyssä. Veljesten liittyminen nuijamiehi,in johtui varmaankin pohjalaisen Hannu Fordellin Kaarle herttuan nimissä kirjoittamasta kirjeestä, jossa kehotettiin läh ettämään mies ta losta Turl:ua valloittamaan. Lähtijä lle kirje lupasi palkkioksi viiden vuoden verovapaud'en. Se oli houkutte leva lupaus, sillä pitkien sotien aiheunaman kovan veroras ituksen vuoksi yhä useampi talo oli menettämässä veronmaksukykynsä eli muuttumassa autiolilaksi, joka tietyillä e hdoilla voiti in antaa uude ll e viljeli jälle tai lahjoittaa aatelille, kuten Jämsässä tehtiin. Ehkä Ha,ssin veljekset vetivät pitkää tikkua, Sipi lähti hankkimaan talo!lllee n vero• vapautta liittymä,llä Rautalammilt'a lähteneesee n miesjoukkoon ja tuli tapetuksi Nyystölässä 14.1.1597.
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=