Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä – Page 36
document.title = "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä";
if (/MSIE \d|Trident.*rv:/.test(navigator.userAgent))
document.write('
window.FBPublication = window.FBPublication || {};
var FBInit = window.FBPublication.Initial = window.FBPublication.Initial || {};
FBInit.BASIC_FIRST_PAGE = "1";
FBInit.DYNAMIC_FOLDER = "files/assets/";
FBInit.STATIC_FOLDER = "files/html/";
FBInit.HTML_INDEX_FILE_NAME = "index.html";
FBInit.analytics = {"user":[{"id":"UA-206772310-1"}], "our":[], "isAnonymized": true, "title": "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä"};
FBInit.Versions = ["html", "mobile", "mobile-old"];
FBInit.BGCOLOR = "#AFC27A";
FBInit.TITLE = "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä";
FBInit.textColor = "#202416";
FBInit.GUID = "a3fc1d927f601ae88b754c50dc2ba47d";
FBInit.PRELOADER = {
backgroundColor: "#AFC27A",
titleColor: "#202416",
titleText: "Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä",
logoLink: {
image: "skins/current/images/hassin-suku-kuva.jpeg"
},
};
FBInit.CURRENT_PAGE = "36";
window.FBInit = FBInit;
body{
background-color: #AFC27A;
}
1
35
37
73
Kuvia ja tarinoita Hassin talosta ja kylästä
36 Talon tuotto ei k:ai ollut kehuttava, koska rälssi-isännät vaihtuivat usein . Aatelisomistus päättyi vasta 1695, jolloin Hassin verotalosta tuli ratsuväen Uudenmaan rakuunarykmentin etuustalo (benefice hemman) ja sen silloisesta isännästä Yrjö Tuomaanpoja,sta "kruunun, renki". Kaikista järkytyksistä huolimatta Hassi kuitenkin onnistui säilymään perintötalona, jollaiseksi se ostettiin takaisin kai joskus vuoden 1733 jälkeen mutta kai ennen vuotta 1762, jolloin perlntötorpaksi merkitty Ha~uli itsenäistyi. Nuijasodan vaiku·tukset olivat Keski-Suomen vauraimmassa ta lonpoikaispitåjässä paljon hurjemmat kuin yleisesti tiedetäån. Vuosien 1596-97 talonpoikaiskapina autioitti ko'ko maan tiloista kolmasosan, mutta Jåmsässå yli puolet eli 55%. Suur-Jämsän historian isäntäluettelosta påätellen moni talo menetti isäntänsä Nyystölån ver ilöylyssä. Mm, Havu, lsännäi nen, Nokkala ja Pietilä autioituivat jo vuonna 1597. Nuijasodan jälkeen Klaus Flemingin huovit kävivät rankaisemassa Jämsän talonpoikia, jotka Sysmän papin kirjeen mukaan yr1ittivät nousta kapinaan vie lä uudestaan, Rankaisutoimet ol ivat varmaankin ankaria, mutta niistä ole muuta tietoa kuin se, että seuraavana vuonna 1598 Jämsässä autioitui 46 taloa ja vuonna 1602 jo 91 ta,l!oa. Mahdollisesti Jäm.sänkosrell a oleva Veriniitty onkin saanut nimensä vasta Nuijasodan jälldmainingeissa. Samaan aikaan jämsä läiset menettivät asumattomat erämaansa savolaisille, jotka alkoivat vallata autioituneita taloja myös emäpitäjästä , Tamän seurauksena Jämsän alkuperäinen hämäläismurrekin muuttui rumaksi ,sekamurteeksi. Nuijasodan jäl:keen fämsän kirkkoherrana ol i 36 vuotta 1607-1643 Tapa,ni Matinpoika Svanstrupe. Hävyttömän kä,ytöksensä vuoksi tämä l1atinaa sujuva,sti osannut Hattulan Siukolan ta lon poika on saanut Jämsån historiassa nimen "Paha pappi". Kävi :kirkoss akin käsiksi ihmis iin tuomiten heidät kuumimpaan helvettiin, Kun herra Tapani naitiin Jämsänkosken tehtaan paikalla olleen ison Kerkkolan ta lon vävyisä,nnäksi, hän alkoi heti kåräjöidä itselleen yksinoikeutta koko Jämsänjoen kalastukseen. Oli kai kateellinen, ku n joka talon ranta oli täynnä tokeita, joilla pyydettiin kos:kea kohti uivia lohia. Jämsäläiset kantelivat monta kertaa papistaan kuninkaalle, joka lähetti Turun piispan Erik Sorolaisen tarkastuskäynni lle. Jämsän säätyläiset kuitenk,in pe lastivat herra Tapanin erotta,miselta , Katovuosien vuoksi Jämsässä oli vi.elä 10 vuotta, Nuijasodan jälkeenkin "autiona" 69 taloa. Koska myös Jämsän suurimpiin kuuluva karjatila Yijä lä autioi tui , oletan talon miesten osallist:uneen Nluijasotaan, josta kostoksi Kla,us Flemingin huov;it olivat ehlkä riehuneet Yijälässä "rautaläntahat käessä, rautakäsi kintahassa". Monien pappien tavoin Herra Tapanikin saattoi olla Flemingin kannattaja . Ainakin hän huomasi tilaisuutensa, lupa si maksaa Yijälän verot ja sai talon omistukseensa v.1619. Nåin sai al~unsa s uvun valtavaksi paisuva maaomaisuus ja sama lla Jämsän pappien ja nimismiesten yläluokka. Ennen Nuijasotaa Jämsän kirkkoherrana 1.564-:1:592 oli esi-isäni Henricus Olai, joka syntyi kai Pirkkalassa, oli ensin pappina Hämeenkyrössä, jossa vannoi 1563 uskollisuusvalan Lutheri n oppia vastustavalle Juhana III :lle, Jämsässä hänestä tuli Auvilan omistaja, kun nai talon tyttären. Hän sai omistama'lleen tilalle myös verovapauden Kustaa Vciasan valtaneuvos Henrik Klaunpoika Horni lta 20.5.1585. Hänen poikansa ja pojanpoikansa olivat hakkape liittoja ja Jämsän nimismiehiä. Papit ol ivat haluttuja vävyjä. Kun Svanstrupen sukuun naldun kirkkoherra f lorinuksen tytär Katarina ja Auvilan nimism ies Akseli Kekonius <1vioituivat 1600-luvu n lopulla, syntyi kahden mahtisuvun dynastia, joka hallitsi pitäjää 200 vuotta,
Made with FlippingBook
RkJQdWJsaXNoZXIy Mjk0MTY=